Huomattavan ylipainoisen linja-autonkuljettajan määräaikaista työsopimusta ei jatkettu, koska työterveyshuolto ei antanut ”sopiva tehtävään” -lausuntoa. Korkein oikeus katsoi työnantajan syrjineen työntekijää terveydentilan perusteella ja velvoitti työnantajan korvaamaan työntekijälle ansionmenetyksenä 19 018,01 euroa.
Huomattava ylipaino voi olla syrjintäperuste vammaisuuden tai terveydentilan perusteella. Kiinnostavassa korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO:2018:39) kuljettajan ylipaino täytti icd-tautiluokituksen mukaisen diagnoosin. Tästä huolimatta hän oli työskennellyt linja-autonkuljettajana noin 1,5 vuoden ajan määräaikaisissa työsuhteissa ilman työtä haittaavia terveysongelmia.
Työterveyslääkäri oli aluksi antanut ”sopiva tehtävään” -lausunnon, mutta edellyttänyt huomattavan ylipainon vuoksi terveydentilan seurantaa sekä uutta lausuntoa ennen työsopimuksen vakinaistamista. Terveydentilaa seurattiin mutta lääkäri kieltäytyi silti antamasta lausuntoa ja ehdotti tilanteen käsittelyä työnantajan kanssa. Työnantaja kieltäytyi neuvottelusta, koska määräaikainen työsopimus oli päättymässä. Työnantaja edellytti kaikilta työntekijöiltä ”sopiva tehtävään” -lausuntoa ennen uuden työsopimuksen solmimista, ja siksi kuljettajaa ei enää palkattu.
Työnantajan ei tarvitse aina kohdella kaikkia työntekijöitä samoin, mutta erilaiselle kohtelulle tulee olla hyväksyttävä peruste työsopimuslain tarkoittamalla tavalla. Jos menettely täyttää yhdenvertaisuuslain tarkoittaman syrjinnän tunnusmerkit, tulee työnantajan menettelyn olla ”tavoitteiltaan oikeutettua ja oikeasuhtaista kohtelua, joka perustuu työtehtävien laatuun ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin vaatimuksiin”. Tapauksessa kuljettajan tilannetta verrattiin kuvitteelliseen tapaukseen, jossa kuljettajalla ei olisi ylipainoa ja hän olisi saanut ”sopiva tehtävään”-lausunnon. Korkein oikeus arvioi, että tässä tilanteessa hänen työsopimustaan olisi todennäköisesti jatkettu. Korkein oikeus huomioi muun muassa ne seikat, että kuljettajan työsopimuksia oli aikaisemmin uusittu ilman erillistä hakumenettelyä, hän oli ilmoittanut työnantajalle halustaan jatkaa työssään, työantajalla oli lisätyövoiman tarve ja töihin palkattiin toisia kuljettajia. Lisäksi hän oli ylipainostaan huolimatta suoriutunut työstään hyvin, eikä hänellä ollut muuta sellaista sairautta, joka olisi vaikuttanut hänen työkykyynsä tai työturvallisuuteen.
Työnantajan ei tarvitse aina kohdella kaikkia työntekijöitä samoin, mutta erilaiselle kohtelulle tulee olla hyväksyttävä peruste.
Korkein oikeus toteaa, että ”erilainen kohtelu, joka perustuu pelkästään epäilyyn siitä, että ylipaino saattaa vaikuttaa työntekijän työkykyyn tulevaisuudessa, ei voida esillä olevissa olosuhteissa pitää oikeasuhtaisena.” Korkein oikeus katsoikin työnantajan syrjineen työntekijää terveydentilan perusteella ja velvoitti työnantajan korvaamaan työntekijälle ansionmenetyksenä 19 018,01 euroa.
Tapaus osoittaa, että työnantaja on vastuussa työntekijöiden syrjimättömästä kohtelusta. Menettelyä ei voida perustella puuttuvalla lääkärilausunnolla, kun tiedossa ei ollut sellaisia seikkoja, joiden perusteella työntekijä olisi ollut tehtävään sopimaton. Tässä tapauksessa työntekijän kohtelu ei perustunut työtehtävien laatuun ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Pelkkä epäily todennäköisistä terveysongelmista ei riittänyt hyväksyttäväksi perusteeksi palkkaamatta jättämiselle. Työnantaja on siten vastuussa siitä, että kaikki palvelussuhteeseen liittyvät päätökset ovat syrjimättömiä. Syrjintäperuste voi tulla kyseeseen, vaikka työnantajalla ei olisi ollut tarkoitusta toimia syrjivästi.